Viisi kysymystä vuosilomasta

Olemme koonneet tietopaketin, joka antaa vastauksen useimmin kysyttyihin kysymyksiin vuosilomasta ja sairauspoissaoloista.

1. Mitkä päivät kuluttavat kertynyttä vuosilomaa?

Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana lomaa kertyy yleensä 30 päivää. Varsinkin työuraansa aloitteleville voi tulla yllätyksenä, että tämä ei tarkoita kuutta vaan viittä täyttä viikkoa lomaa.

Lomapäiviä ovat arkipäivät (ma–la). Viikon lomalla viiden arkipäivän lisäksi myös lauantai lasketaan lomapäiväksi.

Muistisäännöksi sopii vanhanaikainen paperikalenteri, jossa pyhäpäivät on merkitty punaisella ja muut päivät mustalla, lauantai mukaan lukien. Pääsääntö on, että jokainen musta päivä kuluttaa lomia, mutta punaiset eivät.

Lomapäiviä eivät siis ole

• sunnuntait
• kirkolliset juhlapyhät
• vapunpäivä
• itsenäisyyspäivä.

Muista kuitenkin poikkeukset! Vuosilomapäiviä ei ole myöskään seuraavat arkipäivät:

• pääsiäislauantai
• juhannusaatto
• jouluaatto.

Loma juhannusviikolla vie tästä syystä vain neljä lomapäivää.

2. Voiko vuosilomapäiviä käyttää yksittäin?

Jos työntekijä käyttää lomapäivänsä arkisin yksittäisinä päivinä, hänellä on enemmän lomapäiviä kuin kollegalla, joka pitää lomansa yhtäjaksoisesti. Vuosilomalaki jättää kiusallisesti tulkinnanvaraa vuosilomien käyttöön.

Määrittele toimintatapa

Jokaisen yrityksen kannattaa määritellä selkeästi oma toimintatapansa:

• Onko yksittäisten lomapäivien pitäminen ylipäätään sallittua?
• Jos on, kuluuko jokaista viittä yksittäistä päivää kohden yksi lauantai?

Kun käytäntö on selkeästi määritelty ja viestitty henkilöstölle, vältytään monilta väärinkäsityksiltä ja harmittavilta tilanteilta.

3. Miten lomien ajankohdat määrätään?

Monilla työpaikoilla erityisesti kesälomien kohdalla voi olla haasteellista täyttää kaikkien työntekijöiden toiveet loman ajankohdasta. Esimerkiksi perheettömät työntekijät voivat kokea toistuvasti joutuvansa joustamaan omien lomiensa kohdalla, jos perheelliset voivat olla vapaalla koulujen loma-aikaan.

Löydä tasapuolinen tapa! Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja tämä velvollisuus koskee myös lomien sijoittamista. Työnantajalla on toki laissa oikeus määrätä, milloin työntekijät pitävät lomansa, mutta hyvän työilmapiirin säilyttämiseksi kannattaa panostaa tasapuolisen toimintatavan kehittämiseen.

Tässä kolme ehdotusta:

1. Anna arvan ratkaista lomien ajankohta
2. Määrittele kiertosysteemi, jonka mukaan loma-ajankohta määräytyy
3. Anna jokaisen tiimin sopia lomista keskenään.

Mikä toimisi juuri teidän työpaikallanne?

4. Miksi lomalla voi saada pienemmän palkan?

Jos työntekijä on tehnyt lyhennettyä työviikkoa esimerkiksi lastenhoidon tai osa-aikaeläkkeen vuoksi, lyhennetty työaika keventää tilipussia myös sen jälkeen, kun siirrytään takaisin täysipäiväiseksi työntekijäksi.

Mutta miksi? Otetaan esimerkki. Työntekijä on osittaisella hoitovapaalla 1.1.–31.5., jonka jälkeen hän siirtyy takaisin tekemään täyttä työaikaa. Hän ei kuitenkaan kesällä saa täyttä palkkaa loman ajalle, koska loma-aikojen palkka suhteutetaan lomanmääräytymisvuonna tehdyn työn ja palkan määrään.

Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on 1.4.–31.3. Koska tässä esimerkissä työntekijän lyhennetty työaika jakautuu kahden eri lomanmääräytymisvuoden ajalle, sen palkkavaikutukset ulottuvat parin vuoden päähän pidettävään talvilomaan saakka.

5. Entä jos sairastuu ennen vuosilomaa tai sen aikana?

Vuosilomalaki pitää hyvin huolta työntekijöistä. Jos työntekijä sairastuu ennen lomaa tai sen aikana, hänen on oltava itse aktiivinen loman siirrossa. Jos työntekijä sairastuu ennen loman alkua, ei loman siirrolla ole omavastuuta. Työntekijän on kuitenkin esitettävä sairaustodistus ja pyydettävä loman siirtoa.

Sillan palkanlaskennan ammattilaiset tarjoavat sinulle apua. Lue lisää Sillan palkanlaskennan palveluista.