Järjestimme yhdessä strategisen kumppanimme CGI:n kanssa What’s Next | Uusi työelämä -tapahtuman, jossa kuultiin ja keskusteltiin tulevaisuuden työelämän ilmiöistä ja haasteista.
Keynote-puhujat johdattelivat kuulijat aiheen ympärille eri tulokulmista. Työelämää määrittävät tulevaisuudessa mm. ikärakenteen muutokset ja tästä kasvava tarve monimuotoisuudelle, etätyö, kohtaanto-haasteiden ratkaiseminen sekä tekoälyn vääjäämätön vaikutus.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies rakensi teemalle raamit avaamalla hallitusohjelman linjauksia yritysten toimintakykyyn ja työllisyyteen. Häkämies myös taustoitti Suomen taloustilannetta.
Suomen taloustilanteeseen vaikuttavat Häkämiehen mukaan merkittävästi seuraavat tekijät:
Hallitusohjelman linjauksista työelämään Häkämies nosti esiin:
Häkämiehen mukaan olemme jääneet taloudessa jälkeen muista Pohjoismaista, siksi työmarkkinauudistuksilla on iso rooli muutoksessa. Ruotsin vientimalli on tuottanut tulosta, siksi myös EK kannattaa sitä Suomeen pitkäaikaisen kasvun turvaamiseksi. Häkämies muistutti, että nykyinen työrauha on vuodelta 1946; nyt hallitusohjelmassa esitetyt uudistukset vievät meitä lähemmäs Pohjoismaita, eivät ohi tai yli. Vain korkeammalla työllisyysasteella voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut.
Työelämän haastavina avoimina kysymyksinä Häkämies näkee mm. etätyön/hybridityön/läsnätyön, hallituksen maahanmuuttopolitiikan, kiristyneen työmarkkinailmapiirin sekä asenteet ja arvot työelämää kohtaan. Ukrainan ja Lähi-idän sodat vielä lisäävät epävarmuutta – pystytäänkö estämään sotien eskaloituminen?
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen nosti organisaatioiden kilpailukyvyn säilyttämisen keskeisiksi tekijöiksi mm. rohkeuden rekrytoida ulkomailta, työurien pidentämisen sekä työsuhteiden epätyypillisten muotojen mahdollistamisen. Vanhala-Harmanen näkee taloudellisena haasteena Suomen työllisyysasteen, jossa Suomi häviää selkeästi muille Pohjoismaille. Vanhala-Harmanen perää pidempiä työuria ja ikäsyrjinnän poistamista.
Rakenteellisina ongelmina Vanhala-Harmanen näkee
Paneelikeskusteluun saimme mukaan myös Metsä Fibren henkilöstöjohtajan Sanna Huhtilaisen, joka toi konkreettisesti esiin, miten työelämän haasteita ratkotaan teollisuusyrityksen arjessa. Huhtilainen nosti esiin harmaan talouden torjunnan osana maahanmuuttoa ja työelämän tulevaisuutta; kun työvoimaa tulee eri puolilta maailmaa, on prosessit oltava kunnossa. Huhtilainen kertoi myös onnistuneesta kokeilusta anonyymista rekrytoinnista; sen avulla diversiteettiä on mahdollista parantaa.
Jyri Häkämies nosti esiin, että Suomessa 4000 poikaa jää peruskoulutuksen tasolle, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Keskustelua käytiin myös työkykyongelmasta: kun nuorempien ikäpolvien kunto laskee, se vaikuttaa myös työkykyyn. Liikkumattomuus on Suomessa yhteiskunnallinen ongelma. Työn merkityksellisyyttä arvostetaan nykytyöelämässä aiempaa enemmän – se asettaa vaatimuksia myös työnantajaa kohtaan.
Paneelikeskustelijoiden täsmätärpit työelämämurroksen hallintaan ovat:
Minna Vanhala-Harmanen: Kuntokuuri eli liikutaan enemmän ja vähennetään mm. lasten kuljettamisia kouluun.
Jyri Häkämies: Pidetään kiinni korkeasta koulutustasosta.
Sanna Huhtilainen: Vaalitaan työyhteisön monimuotoisuutta.