Syy naisten kotiinjäämiseen on peräisin teollistumisen aikakaudelta. Ideaali työstä on tullut meille Yhdysvalloista, Ingrid Biese kertoo.
– Meillä on voimakas mielikuva siitä, että nainen on luonnostaan ”lapsiekspertti”. Tähän on Yhdysvalloissa vaikuttanut jo yli 60 vuoden ajan muun muassa Benjamin Spock, joka aikanaan kirjoitti lastenkasvatuksen ”raamatun” Järkevää lastenhoitoa.
Teollistumisen roolimallissa isä hankki toimeentulon, ja naisen aluetta olivat koti ja lastenhoito. Ideaaliksi tuli nainen, joka hoivaa ja kokkaa.
Maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa toiset lapset pitivät huolta sisaruksistaan. Aristokratialla lapsilla oli imettäjät, eikä naisen huostaan edes uskottu poikalasta, joka oli liian arvokas naisen hoidettavaksi.
Ydinperheestä tuli länsimaissa ihanne vasta 1950-luvulla. Tällöin lastenkasvatus jäi naisen vastuulle, ja edelleen naisen odotetaan olevan lasten pääasiallinen kasvattaja.
– Kun vanhemmat saavat vapaavalintaisesti päättää, kumpi heistä käyttää hoitovapaat, se tarkoittaa yleensä automaattisesti, että nainen jää kotiin hoitamaan lasta. Siksi nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi edistä tasa-arvoa, eikä se toimi.
Ingrid Biese näkee vain yhden mahdollisuuden ongelmaan – muutoksia lainsäädännössä, esimerkki Ruotsin-mallin mukaan, jossa äiti on lomalla kuusi kuukautta, isä samoin kuusi ja puoli vuotta pariskunta saa jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla.
Aineistostamme tuli esille, että naisilla on lasten sairauksiin liittyviä poissaoloja keskimäärin 0,53 päivää vuodessa, miehillä 0,23 päivää. Määrät ovat pieniä, mutta erot miesten ja naisten välillä merkittävä.
Jos rajataan vain 20–40-vuotiaisiin, tämän ikäisillä naisilla on lasten sairauksiin liittyviä poissaoloja 0,93 päivää vuodessa ja miehillä 0,33 päivää. Tässä ikäryhmässä naisilla on kolminkertainen määrä lapsen sairauteen liittyviä poissaoloja.
Aineiston taustalla on 44 566 työsuhdetta ja se on kerätty 1/2015–8/2017 välisenä aikana. Ajanjaksolla oli yhteensä 18 745 lapsen sairaudesta johtuvaa poissaolopäivää.
Aineisto on tuotettu kertaluontoisesta tilastoaineistosta, johon keräsimme tiedot asiakasyritysten palkkakannoista. Palkkajärjestelmistä löytyy paljon suomalaista työelämää koskevaa tietoa, eikä vain maksettuja palkkasummia.
Sillalla on satunnaisessa käytössä ns. tilastotietokanta, johon kerätään palkkajärjestelmistä anonymisoidusti tilastotietoa. Käytössä oleva tilastotieto perustuu siis todellisiin palkkatapahtumiin. Käytössämme on myös IBM Watson Analytics, jota on käytetty tiedonlouhinnassa.
Palkanlaskennassa kerätään erilaisia työhön ja työaikaan liittyviä tapahtumia sekä poissaoloja, joita tarkastellessa palkkajärjestelmissä on oma poissaolokoodi myös lapsen sairaudelle. Palkkajärjestelmään ei ole tallennettu tietoa vanhemmuudesta.
Aineisto on koottu keskisuurten tai suurten yritysten henkilöstöä, koska Sillassa on vain vähän pk-sektorin asiakkaita. Aineistossa olevat yritykset ja henkilöt on anonymisoitu. Henkilöt ja yritykset eivät näin ollen ole siitä tunnistettavissa.
Datasta ei voi päätellä yleispätevää trendiä, koska yrityskohtaiset erot olivat hyvin suuria. Tästä syystä tulos on vain suuntaa-antava.