2 minuutin luku
Katso 6 kohdan survival pack, jolla pärjäät!
Jos missasit Sillan ja Castrén & Snellmanin yhteisen työoikeuswebinaarin, ei hätää. Tähän tuhtiin tietopakettiin on koottu yleisimmät kysymykset, jotka liittyvät vuosilomiin ja sairauspoissaoloihin. Voit myös ladata webinaarin tallenteen blogin lopusta!
1.Mitkä päivät syövät lomia? Opettele punaisten ja mustien päivien sääntö
Vuosilomalain mukaan lomanmääräytymisvuoden (1.4. – 31.3.) aikana lomaa kertyy yleensä 30 päivää. Varsinkin työuraansa aloitteleville voi tulla yllätyksenä, että tämä EI tarkoita kuutta vaan viittä täyttä viikkoa lomaa. Viikon lomalla viiden arkipäivän lisäksi myös lauantait kuluttavat lomapäiviä, vaikka ne olisivat muutenkin vapaita.
Muistisäännöksi voi ajatella vaikka vanhanaikaista paperikalenteria, jossa pyhäpäivät on merkitty punaisella ja muut päivät mustalla, lauantai mukaan lukien. Pääsääntö on, että jokainen musta päivä kuluttaa lomia, mutta punaiset eivät.
Muista tarkistaa poikkeukset! Esimerkiksi pääsiäislauantaita, jouluaattoa ja joitain muita lauantaita ei lueta vuosilomalaissa arkipäiviksi, eli ne eivät kuluta vuosilomaa.
2. Voiko lomapäiviä käyttää yksittäin? Määrittele selkeä vuosilomapolitiikka
Jos työntekijä käyttää lomapäivänsä arkisin yksittäisinä päivinä, periaatteessa hänellä voi olla enemmän lomapäiviä kuin kollegalla, joka pitää lomansa yhtäjaksoisesti. Vuosilomalaki jättää siis kiusallisesti tulkinnanvaraa vuosilomien käyttöön.
Tämän vuoksi jokaisen yrityksen täytyy määritellä selkeästi oma toimintatapansa. Ensinnäkin, onko yksittäisten lomapäivien pitäminen ylipäätään sallittua ja jos on, niin kuluuko jokaista viittä yksittäistä päivää kohden yksi lauantai. Kun käytäntö on selkeästi määritelty ja viestitty henkilöstölle, vältytään monilta väärinkäsityksiltä ja harmillisilta tilanteilta.
3. Miten lomien ajankohdat määrätään? Löydä tasapuolinen tapa
Monilla työpaikoilla erityisesti kesälomien kohdalla voi olla haasteellista täyttää kaikkien työntekijöiden toiveita lomailun ajankohdasta. Esimerkiksi perheettömät työntekijät voivat kokea toistuvasti joutuvansa joustamaan omien lomiensa kohdalla niin, että perheelliset voivat olla vapaalla koulujen loma-aikaan.
Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti ja tämä velvollisuus koskee myös lomien sijoittamista. Työnantajalla on toki laissa oikeus määrätä, milloin työntekijät pitävät lomansa, mutta hyvän työilmapiirin säilyttämiseksi kannattaa panostaa tasapuolisen toimintatavan kehittämiseen. Voisiko lomien ajankohdat arpoa, määrittää jonkun kiertosysteemin mukaan vai olisiko parasta antaa jokaisen tiimin sopia lomista keskenään? Mikä toimisi juuri teidän työpaikallanne?
4. Miksi lomalla voi saada pienemmän palkan?
Oletko tehnyt lyhyempää työviikkoa vaikkapa lastenhoidon tai osa-aikaeläkkeen vuoksi? Huomaa, että lyhennetty työaika keventää tilipussia myös sen jälkeen kun olet siirtynyt takaisin täysipäiväiseksi työntekijäksi.
Miten ja miksi? Otetaan esimerkki. Työntekijä on osittaisella hoitovapaalla 1.1. – 31.5.2018, jonka jälkeen hän siirtyy takaisin tekemään täyttä työaikaa. Hän ei kuitenkaan kesällä saa täyttä palkkaa loman ajalle, koska loma-aikojen palkka suhteutetaan lomanmääräytymisvuonna tehdyn työn ja palkan määrään.
Koska tässä esimerkissä työntekijän lyhennetty työaika jakautuu kahden eri lomanmääräytymisvuoden ajalle, sen palkkavaikutukset ulottuvat keväällä 2020 pidettävään talvilomaan saakka.
5. Miksi sairauslomalta ei aina saa palkkaa?
Sairausloma tulee tarpeeseen aika ajoin itse kullekin. On loistavaa, ettei esimerkiksi flunssaisena suorastaan saa mennä töihin tartuttamaan kollegoita, vaan voi jäädä kotiin toipumaan ilman taloudellisia menetyksiä. Sairausloma ei kuitenkaan AINA ole palkallista.
Työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa vain, jos työkyvyttömyys johtuu sairaudesta tai tapaturmasta. Niinpä työntekijälle saattaa tulla ikävänä yllätyksenä, että jos hän on pois töistä, vaikka silmäleikkauksen takia, palkkaa ei välttämättä makseta. Oikeus olla pois töistä ei automaattisesti tarkoita oikeutta saada palkkaa.
Ja lopuksi:
5+1. Jos sairastut ennen lomaa tai sen aikana, muista itse olla aktiivinen loman siirrossa
Vuosilomalaki pitää hyvin huolta työntekijöistä. Jos työntekijä ennen lomaa tai loman aikana sairastuu, hänellä on oikeus siirtää lomansa toiseen ajankohtaan, kuutta omavastuupäivää lukuun ottamatta. Muista, että loma ei kuitenkaan siirry automaattisesti, vaan työntekijän täytyy sitä itse pyytää.
Me Sillan palkanlaskenta-ammattilaiset olemme käytettävissä. Lue lisää palkanlaskennan palveluistamme täältä.